perjantai 23. lokakuuta 2009

Apina kapina kiipesi puuhun

Putosi sieltä poliisin suuhun
Poliisi luuli sitä makkaraksi
ja puraisi palan pois!


Mutta tässä on Isoveikan paita, jonka tein vartavasten tarhakuvaukseen. Tarhakuvaus vaan peruttiin ja siirrettiin jonnekkin hamaan tulevaisuuteen, nyt paitaa sentään on käytetty jo kerhokuvassa ;D Josko sen kuitenkin jemmais vielä sitä tarhakuvaa varten, että säilyis siistinä siihen asti, tuo poikanen kun on melkoinen sottapytty, niin aika monta pesua ehtis paidalle sitä ennen kertyä ;)

Ja siitä se sit läks, ompeluinnostus lastenvaatteisiin.
Aiemmin mä olin arastellut varsinkin paitojen tekemistä joustavista materiaaleista, minkä ihmeen takia, en enää muista :D
Nyt vaan tilanne oli se, että nuori herra oli jälleen kasvanut ulos liki koko vaatekaappinsa sisällöstä kesän aikana ja kattavan varaston hankinta kulutussuhteen huomioiden on, öh, melko kallista... Kirppareiltakaan harvemmin enää mitään hyväkuntoista 120cm poikain vaatetta löytyy. Ja luottokauppani Lindexkin oli päättänyt siirtyä poikien vaatteissa takaisin ah, niin ihanaan tummansinine-musta-harmaa-linjaan, mitäpä sitä nyt pojille turhaan mitään iloisia, värikkäitä värejä ja kuvioita laittelis, johan niitä retroja olikin pari vuotta...
Eli ei ole paikkaakaan, mistä niitä kivoja vaatteita sille ostaisi maksamatta itseään kipeäksi, kipuraja trikoopaidasta menee siinä 10e kieppeillä, Lindexiltä teki löytöjä usein näistä ota 3 maksa 2 -rekeistä, yleensä vielä jokaiselle jotain tai yhelle useampi.

Mutta ei auta valittaa, kyllähän multa se vaatetusalan perustutkintokin löytyy, et oishan se melkein rikollistakin olla ompelematta itse lapsilleen ;)

Apinajoustis on Myllymuksujen, resorikin taitaa olla sieltä. Kaavana oli Ottobren 4/09 lehdessä ollut trikoopaidan kaava kokoa 122cm (Huomasin sittemmin, että oli vielä D-mitoitus, eli onpahan hieman reilu, mut mukavan väljä paita, eikä mikään makkarankuori :D)
Ainoa, mikä tossa hieman mättää, on kaula-aukko, mikä on turhan laaja, resori jäi liian löysälle vielä korjauksen jälkeenkin, toista kertaa en kyllä alkanut enää purkaa, meneehän se noinkin. Eikä se varmaan ketään muuta häiritse kun mua ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti